home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Rat's Nest 1
/
ratsnest1.iso
/
incoming
/
hyvaa.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1997-04-15
|
12KB
|
466 lines
HYVÄÄ JA KAUNISTA
Tästä asti aikaa
(säv. Kivikangas-Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-
Valkama + Kallioniemi)
Ikävöimästä itseni yllätin
poikavuosien kavereita kaipailin
sitä yhtä hullua etenkin
niistä ainoota jonka kanssa tappelin
ja sitä toista joka kahvitunnilla
kertoi nähneensä heinikossa kissapetoja
Mul on tästä asti aikaa
muutama lantti mammonaa
mielin määrin kahvii ja tupakkaa
tästä asti aikaa sydän vasta puolillaan
mielin määrin kahvii ja tupakkaa
Sen yhden hepun kotona
oli seinä vahvempi autoa
se kai maksoi joka pennin takaisin
enkä unohda öitä siinä talossa
maattiin sentään eri huoneissa
yhtäjalkaa lähdettiin kaste tuulilasissa
ei oo ihme että koulut kesken jäi
Mul on tästä asti aikaa
muutama lantti mammonaa
mielin määrin kahvii ja tupakkaa
tästä asti aikaa sydän vasta puolillaan
mielin määrin kahvii ja tupakkaa
Mul on tästä asti aikaa
muutama lantti mammonaa
mielin määrin kahvii ja tupakkaa
tästä asti aikaa sydän vasta puolillaan
mielin määrin kahvii ja tupakkaa
Hyvää ja kaunista
(säv. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Jartsa istuu yöhuoltamolla puoli kolmelta
tuijottaa tyhjää kahvikuppiaan
takana on luja putki rilluvuosien
se tuntee jäljet tuhansien tuoppien
Tiedän olevan hyvää ja kaunista
enemmän kuin unelma onnesta
tiedän olevan hyvää ja kaunista
enemmän kuin unelma onnesta
Lissu jalkakäytävällä polvillaan
kiroo kaatunutta kassiaan
sil on luvut kesken ja viisviikkoinen lapsi mahassaan
jäljet johtaa Jartsan kantakapakkaan
Tiedän olevan hyvää ja kaunista
enemmän kuin unelma onnesta
tiedän olevan hyvää ja kaunista
enemmän kuin unelma onnesta
Tiedän olevan hyvää ja kaunista
enemmän kuin unelma onnesta
tiedän olevan hyvää ja kaunista
enemmän kuin unelma onnesta
Valehtelisin jos väittäisin
(säv. Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Valehtelisin jos väittäisin
öisin herääväni murehtimaan maailmaa
valehtelisin jos väittäisin
ettei se kiinnosta mua ollenkaan
siit on kai turha tehä lauluja
kun näyttää siltä että siit on turha pitää puheita
turha piestä suutansa hei laulaja
Valehtelisin jos väittäisin
vihaavani kauneutta
valehtelisin jos väittäisin
ettei mikään mua pelota
ois kai siistii antaa periksi
toteais vain kylmästi ei tästä mitään tuu
lähtis kävelemään painais oven kiinni perässään
Ois kai siisti antaa periksi
toteais vain kylmästi
ei tästä mitään tuu lähtis kävelemään
painais oven kiinni perässään
Vanha, mennyt ja entinen
(säv.Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Vanha mennyt ja entinen
vanha mennyt ja entinen
vanha mennyt ja entinen
jos vain takaisin saisin sen
taikaisin huoneeseen sohjoiselle kujalle
kahden naisen taloon
En pelännyt siellä mitään
olin turvassa
en epäillyt kumpaakaan
olin kotona
Vaikeet taitavat välineet
ikkuna pohjoiseen
maalit tuoreet ja hilseilleet
niitä hajuja
takaisin kaupunkiin sohjoiselle kujalle
hangen alta etsin autoa
En pelännyt siellä mitään
olin turvassa
en epäillyt kumpaakaan
olin kotona
En pelännyt siellä mitään
olin turvassa
en epäillyt kumpaakaan
olin kotona
Vanha mennyt ja entinen
Vanha mennyt ja entinen
Missä viisaaksi tullaan?
(säv. Pesolaan san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama-
Kallioniemi + Löyvä)
Kulje ristiin rastiin maa
opi diesel tekniikkaa
kulje ristiin rastiin maa
matkailu avartaa
huomenta suomi poikasi on voimissaan
vetää poretablettia aamun vapinaan
Kerro missä viisaaksi tullaan
missä oppii rakastamaan
ei tällä tiellä ainakaan
kerro missä viisaaksi tullaan
missä opin rakastamaan
tiedän sen missä en ainakaan
Viime yönä näin sen taas
vanhan keikkaraakin haamun
se istui matkalaukullaan
kaivoi piipun taskustaan
puhui mulle hyvästä se vaahtos pahasta
soitti suutaan taiteesta ja lauloi rahasta
Että kerro missä viisaaksi tullaan
missä oppii rakastamaan
ei tällä tiellä ainakaan
kerro missä viisaaksi tullaan
missä opin rakastamaan
tiedän sen missä en ainakaan
Kerro missä viisaaksi tullaan
missä oppii rakastamaan
ei tällä tiellä ainakaan
kerro missä viisaaksi tullaan
missä opin rakastamaan
tiedän sen missä en ainakaan
Talot ja tienhaarat
(säv. Pesola-Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-
Valkama + Kallioniemi)
Nämä talot ja tienhaarat
pellot ja huoltoasemat
joskus on kuin omistaisin ne
ne on jääneet kuviksi mun verkkokalvoille
majapaikat ja kapakat
ihmiskohtaloista surkeimmat
joskus luulen eläneeni ne
ne aamut maistuu suussa karvaalle
En aina tiedä kuka mä oon
saati miten tätä elämää eletään
kun tuun luokses tuunko kotiin vai asuntoon
minne jään jos ylipäätään jään
Pieneenkin tarinaan
monta mutkaa kohtalo saa mahtumaan
sivulauseistaan
yksi oon ja pyydän lue se uudestaan
En aina tiedä kuka mä oon
saati miten tätä elämää eletään
kun tuun luokses tuunko kotiin vai asuntoon
minne jään jos ylipäätään jään
Päivät kuluu hukkaan
(säv. Pesola-Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-
Valkama + Kallioniemi)
Päivät kuluu hukkaan
päivät kuluu hukkaan
päivät kuluu hukkaan
kaikki hauska tapahtuu
jossain muualla
päivät kuluu hukkaan
en aja partaa en käy suihkussa
Päivät kuluu lasken niitä
ja luvuksi paljon saan
päivät kuluu päivämäärä ei vaihdu ollenkaan
Kumpa tulisit jo
kumpa hetkeks tulis aurinko
kumpa tulisit jo
kumpa tulisit jo
Öinen yksinäisyys värjää silmänaluseni sinimustiksi
sielunmaisemani siivottoman valo paljastaa
kun esiin purjehtii
Päivät kuluu lasken niitä
ja luvuksi paljon saan
päivät kuluu päivämäärä ei vaihdu ollenkaan
Kumpa tulisit jo
kumpa hetkeks tulis aurinko
kumpa tulisit jo
kumpa tulisit jo
Päivät kuluu lasken niitä
ja luvuksi paljon saan
päivät kuluu päivämäärä ei vaihdu ollenkaan
Kumpa tulisit jo
kumpa hetkeks tulis aurinko
kumpa tulisit jo
kumpa tulisit jo
Maailma on tyly
(säv. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Se kusi pulpetille
teki mitä haluttiin
tappeli ja hävisi joutui arestiin
ryösti äidin käsilaukun hoiti meille tupakkaa
ja keskikaljat joi ja runkkas pajassaan
Maailma on tyly
se ei jätä jämääkään
maailma on tyly
heikko joutuu kärsimään
Hienon tiirikan se teki sekä suunnitelman
ellei ovi aukee rikon ikkunan
se sai pohjakassan ja haavat rystysiin
ja nimen nimismiehen paperiin
Maailma on tyly
se ei jätä jämääkään
maailma on tyly
heikko joutuu kärsimään
maailma on tyly
säälimättä hassuttaa
maailma on tyly
eikä oota hitaampaa
Se keräs kiuaskivet reppuun
heitti repun selkään
souti selälle ja sukelsi
keräs kiuaskivet reppuun
heitti repun selkään
souti selälle ja sukelsi
Maailma on tyly
se ei jätä jämääkään
maailma on tyly
heikko joutuu kärsimään
tyly tyly tyly
säälimättä hassuttaa
maailma on tyly
eikä oota hitaampaa
Monta kertaa
(säv. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Monta kertaa matkallaan
mies kumoon tuiskahtaa
monta kertaa luiskahtaa
sen sielu sijoiltaan
Kun ei muuhun suostu uskomaan
kuin uskomattomaan
kaikin keinoin tavoittaa
pakenevaa onneaan
Monta kertaa minäkin
tähtiä näin
monta kertaa hengessäni
jyrän alle jäin
kuivin suin kutistuin
opin kuinka paisuukaan
mies kun se kielen kolpakossa kostuttaa
Ei muuhun suostu uskomaan
kuin uskomattomaan
kaikin keinoin tavoittaa
pakenevaa onneaan
Hehkuva kivi
(säv. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Se oli mun mutta kadotin sen
minä valan vannon paskiainen
suunnan syy merkityksen
eksynyt oon minä harhailen
Käsiini jää vain tinaa ja tuhkaa
iki aikain taikakalu hehkuva kivi
kivi ja keinoja voimaa ja haluu hehkuva kivi
Se valan vaati
se vannottiin
säännön laati
ja varoitti
hehkullaan älä kauppaa tee
älä vertaa älä edes vertaiseen
Käsiisi jää vain tinaa ja tuhkaa
iki aikain taikakalu hehkuva kivi
kivi ja keinoja voimaa ja haluu hehkuva kivi
Käsiisi jää vain tinaa ja tuhkaa
iki aikain taikakalu hehkuva kivi
kivi ja keinoja voimaa ja haluu hehkuva kivi
iki aikain taikakalu hehkuva kivi
kivi ja keinoja voimaa ja haluu hehkuva kivi
Hehkuva kivi
Hyisen viiman maa
(säv. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Päädyin sinne minne lähdin
ja nyt oon takaisin
mä en väitä oppineeni mitään
mutten kielläkään
kello ranteessa
on käynyt kaksi tuntii tunnissa
anna hetki huilata
Kun jättää taakseen määränpään
ei tartte peittää jälkiään
ei oo rohkeeta tai muuta
ei oo tyhmääkään
jään tomuun tutkimaan
tutut jäljet nähdä saan
ja hahmon nuoremman
samat saappaat jalassaan
Tämä hyisen viiman maa
lihan sääristäni kaluaa
tämä hyisen viiman maa
sieluni haluaa
häijyn kansan maa
häijyjä odottaa muttei saa
Aikansa kun kiertää
pientä ympyrää
väistämättä väsyy
väsyy pää
se kerää painetta ja keittää
on pakko hellittää
painetta ja keittää
paisuu ja räjähtää
Tämä hyisen viiman maa
lihan sääristäni kaluaa
tämä hyisen viiman maa
sieluni haluaa
häijyn kansan maa
häijyjä odottaa muttei saa
Tämä hyisen viiman maa
lihan sääristäni kaluaa
tämä hyisen viiman maa
sieluni haluaa
häijyn kansan maa
häijyjä odottaa muttei saa
Lamppu ikkunallasi
(säv. Pesola san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Lamppu ikkunallasi on sammunut jo
sammui taivaaltani aurinko
pitkin kylmää kamaraa
sielu raasu rahjustaa
Lamppu ikkunallasi on sammunut jo
sydämeni takoo kuuletko
se tietää etten milloinkaan
suudella saa huulia
Päivät painajaista yöt valveunia
oi luoja etkö nää etkö armahda
lie onni muita varten
en osaa iloita
edes hetken kohtalo ole suopea
kipujen mies himonsa riivaama
kipujen mies
Pilvet ahmii kuutamon
polku liukas on ja valoton
vaikka koetan kiiruhtaa
epätoivo otteen saa
maahan painettuna vaikeroi
mä ken kanssaan kerran onnen koin
ei kuule huutoaan siihen vastaa kaiku vain
Päivät painajaista yöt valveunia
oi luoja etkö nää etkö armahda
lie onni muita varten
en osaa iloita
edes hetken kohtalo ole suopea
kipujen mies himonsa riivaama
kipujen mies
Bussiraiskan surumarssi
(säv. Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama +
Kallioniemi)
Liput puolitankoon laskekaa
veljet sielun kellot soittakaa
on aika messu aloittaa
sentään kimpassa kierrettiin tää maa
Kyyneleistä posket kuivatkaa
kurkustanne pala nielaiskaa
romuttamoon viedään bussivainajaa
meidät toisistamme ruoste erottaa
muistolle lie sopivaa maljaa kohottaa
kun ei kieltäytyä tartte kuskinkaan
jos juomanlaskijamme sallii
tahdon laulun aloittaa
sentään kimpassa kierrettiin tää maa
Liput puolitankoon laskekaa
veljet sielun kellot soittakaa
on aika messu aloittaa
sentään kimpassa kierrettiin tää maa