home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Rat's Nest 2
/
ratsnest2.iso
/
text
/
misc
/
tarantel.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1997-05-21
|
5KB
|
115 lines
YleistΣ lintuhämähäkeistä
Hämähäkkejä tunnetaan maailmalta n. 35000 lajia. Nämä hoito-ohjeet
koskevat Theraphosidae-heimoa eli lintuhämähäkkejä, joita on
n. 750 lajia. Niitä kutsutaan joskus myös tarantelloiksi. Lajien
elinolosuhteet ja hoitovaatimukset poikkeavat osittain toisistaan.
Lajikohtaiset vaatimukset kannattaa aina tarkistaa.
Hämähäkit ovat vaihtolämpöisiä, mutta ne pystyvät myös jossain
määrin säätelemään ruumiinlämpöään.
Lintuhämähäkkien myrkyn voimakkuus vaihtelee lajeittain. Eräitä
voidaan pitää hengenvaarallisina, kun taas toisten puremaa voi
verrata ampiaisen pistoon. Hämähäkit eivät kesyynny ja mitä
vähemmän niitä käsittelee sitä parempi. Lattialle pudottamista
seuraa helposti takaruumiin repeämä.
Eräiden lajien naaraat ovat hyvin pitkäikäisiä, jopa 30 vuotta.
Urokset saavuttavat yleensä vain muutaman vuoden iän.
Lintuhämähäkkejä ei voi pitää kahta samassa terraariossa.
Toinen joutuu aina ruuaksi.
Terraario
Sopivin terraario hämähäkille on pieni lasiakvaario. Puolimetrinen
riittää hyvin. Metsissä elävälle lajille on kiipeilytila tärkeä,
joten kannattaa hankkia korkeanmallinen terraario. Tärkeätä on,
että pakomahdollisuutta ei ole.
Terraarion sisustus riippuu ko. lajin elinympäristöstä. Sademetsän
asukkaille pitää olla oksia ja ehkä jokunen tekokasvi, johon ne
voivat kutoa verkkonsa. Pohjalle kannattaa laittaa kukkamultaa,
joka pidetään kosteana, ei märkänä. Vielä parempaa on vermikuliitti,
jota saa lemmikkieläinliikkeistä. Pohjamateriaalin syvyyden on
oltava 5-15 cm. Korkkilevyn tai litteän kiven alta hämähäkki
löytää tarvitsemansa suojapaikan. Myös puoliksi haudattua
kukkaruukkua voi käyttää.
Terraarion riittävä ilmanvaihto on tärkeää. Kantena kannattaa
käyttää tiheäsilmäistä verkkoa. Hämähäkkiterraarion puhdistustarve
on pieni. Ruuanjätteet tulee poistaa ja lasilevyt pyyhkiä silloin
tällöin. Terraariota ei saa sijoittaa aurinkoiselle ikkunalle.
Hämähäkit viihtyvät paremmin hämärässä.
Lämpö, valo, kosteus
Lämmön tarve riippuu lajista. Trooppisista sademetsistä kotoisin
olevat lajit vaativat +24C - +28C. Toisaalta on olemassa lajeja,
jotka hyvässä kunnossa pysyäkseen vaativat talvilevon viileässä,
esim USA:laiset lajit. Usein kuitenkin huoneen lämpö on riittävä.
Mikäli huonelämpö ei riitä, lämmitykseen voi käyttää esim.
terraarion lämpömattoa, joka laitetaan pohjamateriaalin alle.
Myös ulkoinen valaisin lämmittää terraariota tehokkaasti.
Koko terraariota ei kannata valaista, vaan ainoastaan yksi kohta,
jossa hämähäkki voi tarpeen mukaan lämmitellä. Täysin valaistu
terraario aiheuttaa hämähäkille stressiä.
Sademetsistä kotoisin olevat lajit vaativat kosteata ilmaa; 80%
on sopiva. Yleensä terraarion pohjamateriaalin pitäminen kosteana
(ei märkänä!) riittää, mutta kosteutta voi lisätä sumuttamalla.
Ruokinta
Hämähäkkien ruokavalio terraariossa koostuu pääasiassa hyönteisistä.
Kesällä on helppo löytää ruokaeläimiä luonnosta. Talvella joudutaan
turvautumaan kaupoissa saatavilla oleviin ravintoeläimiin. Näistä
parhaita ovat sirkat. Niiden lisäksi kannattaa antaa jauhomatoja
sekä mahdollisuuksien mukaan myös muita ravintoeläimiä.
Sirkkojen ja jauhomatojen ravintoarvo riippuu paljon niiden ravitse-
mustilasta. Nälkään kuolemaisillaan olevasta sirkasta ei hämähäkki
paljon kostu. Ravintoeläimille täytyy antaa ruuaksi kasviksia ja
esim. akvaariokalojen hiutaleruokaa. Tärkeätä on ravintoeläimien
oikea koko. Liian suuret ja liian pienet jätetään yleensä syömättä.
Keskikokoinen lintuhämähäkki syö keskimäärin 3 - 5 täysikasvuista
sirkkaa viikossa. Jos sille ei joskus ruoka kelpaa, ei kannata
huolestua. Hämähäkki tulee toimeen kuukausia ilman ruokaa.
Todennäköisin syy ruokahaluttomuuteen on lähestyvä nahanluonti.
Vaikka hämähäkit juovat vähän ja harvoin, täytyy tuoretta vettä
olla aina tarjolla. Vesi voi olla matalassa astiassa tai se voidaan
sumuttaa päivittäin terraarioon. Nestehukka aiheuttaa hämähäkille
liikkumis- ja nahanluontivaikeuksia.
Nahanluonti
Hämähäkin iho, ns. eksoskeleton, on joustamaton kuori. Sen takia
eläimen kasvaessa nahka käy ahtaaksi ja hämähäkin on kasvatettava
ajoittain uusi, tilavampi nahka. Uusi nahka, joka vielä siinä
vaiheessa on joustava, muodostuu vanhan alle. Kun vanha nahka
irtoaa nahanluonnissa uusi nahka venyy ja antaa lisätilaa ennen
kuin jäykistyy.
Jotkut hämähäkit kieltäytyvät ruuasta jopa useita viikkoja ennen
nahanluontia. Samoin nahanluonnin jälkeen hämähäkki voi olla jonkun
aikaa syömätön. Jotkut luovat nahkansa piilopaikassaan, toiset
verkkonsa suojassa. Eräät lajit makaavat liikumattomina selällään
ennen nahanluontia, jolloin niitä saattaa luulla kuolleeksi. Tärkeätä
on, että tällöin ei häiritse hämähäkkiä millään tavoin. Hämähäkki ei
koskaan kuole selälleen.
Vanha nahka halkeaa sivulta koko ruumiin matkalta ja hämähäkki
työntää ensin ruumiinsa ja viimeksi jalat ulos vanhasta nahasta.
Nahanluonnin jälkeen hämähäkki lepää paikallaan kunnes uusi nahka
on kovettunut. Tämä aika voi isoilla hämähäkeillä olla jopa
vuorokausi. Älä tällöin häiritse hämähäkkiä millään tavoin äläkä
ruoki sitä viikkoon nahanluonnin jälkeen. Yleensä nahanluonti
tapahtuu poikasilla jopa neljä kertaa vuodessa, vanhoilla hämähä-
keillä 1-2 kertaa vuodessa.