30 afrikkalaista valtiota perustivat OAU:n 25.5.1963 Addis Abebassa (Etiopia). Lukuun ottamatta Marokkoa (sen Länsi-Saharan anastuksen johdosta) ja Etelä-Afrikkaa (apartheid), kaikki Afrikan itsenäiset valtiot ovat nykyään OAU:n jäseniä.
OAU:n tärkein päämäärä on edistää afrikkalaisten kansojen yhtenäisyyttä ja yhteishenkeä. Se taistelee apartheidia ja uuskolonialistisia rakenteita vastaan. Eräs päämäärä on Afrikan nykyisten alueellisten rajojen säilyttäminen. Lisäksi OAU tukee afrikkalaisten valtioiden välistä kulttuuri- ja akateemista vaihtoa.
OAU:n tärkein elin on valtionpäämiesten ja pääministerien vuosittainen huippukokous, mutta sen voima ja vaikutusvalta ovat rajoitettuja, koska OAU haluaa välttää kaikkea sekaantumista jäsenmaidensa sisäisiin asioihin. Järjestön tärkein hallinnollinen elin on sihteeristö. Pääsihteerin toimipaikka on Addis Abeba, Etiopia. Virkaa on hoitanut vuodesta 1989 lähtien tansanialainen Salim Ahmed Salim.
Päämaja: Addis Abeba, Etiopia.
\
Amerikan valtioiden järjestö (OAS)
10
Amerikan valtioiden järjestö (OAS)
OAS perustettiin Bogotassa Kolumbiassa 1948. Nykyisin kaikki Amerikan valtiot lukuun ottamatta Belizeä, Kuubaa ja Guyanaa ovat OAS:n jäseniä.
OAS:n tehtävänä on Amerikan valtioiden turvallisuuden ja itsenäisyyden suojeleminen. Se toimii sovittelijana jos jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys, ja se on oikeutettu määräämään pakotteita. Viimeksi tämä tapahtui 1982, kun Argentiina hylkäsi välitysratkaisun Falklandin sodassa.
OAS:n toimipaikka on Washington D.C., tärkeimmät elimet ovat vuosittainen yleiskokous, ulkoministereiden kokoukset ja muutama asiantuntijakomitea, esim. koulutus-, tiede- ja kulttuurikomitea. Pääsihteeri, jonka kausi kestää viisi vuotta, on tällä hetkellä brasilialainen Joao Clemente Baena Soares.
Päämaja: Washington D.C., Yhdysvallat.
\
Arabiliitto
7
Arabiliitto
Arabiliitto perustettiin Kairossa Egyptissä 22.3.1945 seitsemän siihen aikaan itsenäisen arabivaltion löyhänä liittona. Perustajavaltiot olivat Egypti, Irak, Libanon, Saudi-Arabia, Syyria, Transjordania ja Jemen.
Arabiliiton tärkeimmät päämäärät ovat jäsenmaiden välisten suhteiden tukeminen politiikan, kulttuurin ja talouden alalla, Palestiinan tunnustaminen itsenäiseksi valtioksi (PLO on Arabiliiton jäsen), arabien yhteisten etujen suojaaminen ja ristiriitojen välittäminen.
Arabiliitto ei ole kuitenkaan onnistunut toteuttamaan päämääriään kovin hyvin; varsinkin politiikan alalla Arabiliitto epäonnistuu säännöllisesti. Viimeisin esimerkki oli Persianlahden sota, kun jäsenmaat eivät pystyneet sopimaan yhteisestä linjasta.
Mutta kulttuurin ja talouden aloilla Arabiliitto on saavuttanut jonkun verran menestystä. Öljynviejämaat antavat taloudellista tukea köyhille maille.
Arabiliiton korkein päättävä elin on kuninkaiden ja valtionpäämiesten neuvosto. Muita elimiä ovat liittoneuvosto, ministerineuvostot, pysyvät valiokunnat ja muutama vähemmän tärkeä alajärjestö. Pääsihteeri on ollut vuodesta 1991 lähtien egyptiläinen Esmat Abdel Menguid.
Päämaja: Kairo, Egypti.
\
Benelux
16
Benelux
Beneluxin perustivat Lontoossa 5.9.1944 Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin pakolaishallitukset. Sopimuksen päämäärä oli kolmen maan taloudellinen yhdentyminen, joka johtaisi taloudelliseen unioniin. Sodan jälkeiset hallitukset vahvistivat sopimuksen 1946, ja se astui voimaan 1.1.1948.
Benelux perustuu hallitusten väliseen yhteistyöhön, päätökset tehdään ministerikomiteassa. Beneluxin korkein elin on taloudellisen unionin neuvosto, joka valmistelee ministerikomitean päätökset ja pitää huolta niiden toimeenpanosta.
Neuvoa antavia komiteoita ovat neuvoa antava parlamenttien välinen Benelux-neuvosto ja taloudellinen ja sosiaalinen neuvova neuvosto. Juridiset elimet ovat välitysneuvosto ja Benelux-tuomioistuin.
1950-luvulla Benelux-sopimukset olivat enemmän tai vähemmän mallina Länsi-Euroopan yhdentymiselle (EY). Beneluxin merkitys on kuitenkin vähentynyt nopeasti viime vuosina EY:n merkityksen kasvaessa. Nykyään monet Benelux-sopimukset ovat vanhentuneita tai jopa ristiriidassa EY:n säädösten kanssa.
\
Euroopan neuvosto (EN)
5
Euroopan neuvosto (EN)
Euroopan neuvosto perustettiin Lontoossa 5.5.1949; kymmenen perustajajäsentä ovat Belgia, Tanska, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia. Tällä hetkellä jäsenmaita on 31, ja joillakin Keski- ja Itä-Euroopan mailla on ollut erityisvieraan asema vuodesta 1989.
Tärkeimmät elimet ovat ministerineuvosto, joka kokoontuu kahdesti vuodessa Strasbourgissa, Ranskassa; parlamentaarinen kokous; sihteeristö, jossa on 900 työntekijää. Järjestön nykyinen pääsihteeri on ruotsalainen Daniel Tarschys.
Euroopan neuvosto on kansainvälisten kokousten ja neuvottelujen tapahtumapaikka. Yleisimmät aiheet ovat yksilön suojelu, ihmisoikeuksien suojelu, demokratian tukeminen, elämänlaadun parantaminen ja kulttuurinen yhteistyö. Jäseniksi hyväksytään valtiot, jotka hyväksyvät neuvoston tavoitteet ja joissa vallitseva poliittinen järjestelmä perustuu länsimaiseen demokratiaan. Euroopan neuvosto on laatinut noin 140 sopimusta.
Päämaja: Strasbourg, Ranska.
\
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK)
18
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK)
Etyk on kansainvälinen Euroopan turvallisuuskysymyksiä, Euroopan maiden suhteita ja yhteistyötä käsittelevä kokoussarja. Ajatus kaikkia Euroopan valtioita koskevasta turvallisuuskokouksesta syntyi pian II maailmansodan jälkeen. Sen toivottiin lievittävän kahtiajakautuneen Euroopan valtioiden jännittyneitä suhteita ja korvaavan puuttuvan rauhansopimuksen Euroopassa. Erityisen turvallisuuskonferenssin järjestämistä ehdottivat Varsovan liiton maat 1960-luvun lopulla.
35 osanottajamaan valtionpäämiehet allekirjoittivat Etykin päätösasiakirjan Helsingissä vuonna 1975 järjestetyssä huippukokouksessa. Vuoden 1992 maaliskuun loppuun mennessä Etykissä oli mukana 51 valtiota.
Helsingin päätösasiakirja pohjautui vallitsevien rajojen ja poliittisten olojen tunnustamiselle mutta siihen sisältyi samalla velvoite sitoumusten toteuttamiseen. Nämä sitoumukset koskivat ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja ihmisten välisten yhteyksien kunnioittamista. Pariisin peruskirja, jonka silloiset 34 jäsenmaata allekirjoittivat 21.11.1990, lisäsi Etykin tavoitteisiin moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen.
Jäsenmaat lupaavat pyrkiä sopimaan kiistansa rauhanomaisesti ja pitämään yhdessä kiinni Etyk-velvoitteista. Etykin määräykset sitovat osanottajamaita poliittisesti. Päätökset voidaan tehdä vain, mikäli yksikään osanottajavaltio ei vastusta niitä.
Etykin toimielimiä ovat sihteeristö Prahassa, Tsekinmaassa, konfliktinestokeskus Wienissä, Itävallassa ja vaaleja seuraava toimisto Varsovassa, Puolassa. Lisäksi on parlamentaarinen kokous ja jäsenmaiden ulkoministerit kokoontuvat vuosittain. Järjestön pääsihteeri on saksalainen Wilhelm Höynck.
\
Euroopan unioni (EU)
3
Euroopan unioni (EU)
Kuusi perustajajäsentä Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg ja Alankomaat perustivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (ECSC) Pariisissa 1951. Sen päämääränä oli yhteiset markkinat hiilelle, raudalle, teräkselle ja romumetallille.
Kuusi vuotta myöhemmin, 1957, perustettiin Roomassa Euroopan talousyhteisö (EEC). Sen päämääränä oli yhteiset markkinat maatalouden ja teollisuuden tuotteille. Samaan aikaan luotiin Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom), joka pyrki tukemaan ydinvoiman rauhanomaista käyttöä.
Aluksi nämä kolme järjestöä toimivat erillään, mutta vuodesta 1967 lähtien niillä oli yhteiset elimet ja yhteinen nimi: Euroopan yhteisöt (EY). EY:hyn liittyi lisää jäsenmaita: Tanska, Irlanti ja Iso-Britannia 1973, Kreikka 1981, Portugali ja Espanja 1986. Monet muutkin maat ovat jo jättäneet jäsenhakemuksensa: Itävalta, Ruotsi, Suomi ja Norja liittyvät unionin jäseniksi mahdollisesti vuoden 1995 alussa. Järjestön nimi muuttui 1993 Euroopan unioniksi (EU).
EU:n päämäärät ja tulevaisuudennäkymät ovat hieman epäselvät: EU haluaa tietysti parantaa jäsenmaidensa taloudellista ja kulttuuriyhteistyötä, mutta yhteistyön laajuus on kiistakysymys: Toiset haluaisivat
